Kotihoidossa työskenteleviltä vaaditaan muun muassa laaja-alaista kliinistä osaamista, päätöksentekotaitoa, vuorovaikutus- ja eettistä osaamista sekä teknologia- ja tietotekniikan osaamista. Laajat osaamisvaatimukset kävivät ilmi Digiosaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen kotihoidossa (Digiteko) –hankkeen ensimmäisen vaiheen toteutuksessa, jossa haastateltiin yhdeksää kotihoidossa työskentelevää henkilöä nykytilan kartoittamiseksi yhteiskehittämistä varten. Kuvaamme tässä blogikirjoituksessa keskeisiä haastatteluissa esiin tulleita tuloksia sekä mahdollisuutta osallistua kotihoidon työhyvinvoinnin yhteiskehittämiseen.
(Kuva: Anne Makkonen)
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidossa työtä tekee yli 1000 ammattilaista Espoosta Hankoon, tavoitteenaan turvata asiakkaille omatoiminen ja turvallinen arki omassa kodissa. Hyvinvointialueen kotona asumisen tuen palvelut ja toimintatavat tukevat asiakkaan osallisuutta, toimintakykyä, omatoimisuutta, itsenäisyyttä, turvallisuutta ja arjessa selviytymistä.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue ja Laurea-ammattikorkeakoulu ovat yhteistyökumppaneita Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Digiteko–hankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa ja vahvistaa työhyvinvointia ja digitaalista osaamista kotihoidon toimintaympäristössä. Muita toimijoita hankkeessa ovat Turku AMK (kotihoidon etähoidon työntekijöiden erityisosaamisen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen) ja HAMK (digitaalinen työhyvinvointikartta) yhteistyökumppaneineen. Eri osioiden tulokset ovat vapaasti kaikkien hanketoimijoiden hyödynnettävissä.
Yhteisen osahankkeen tavoitteena on selvittää kotihoidon työntekijöiden työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä ja sen edistämiseen liittyviä käytänteitä, kehittää yhdessä henkilökunnan kanssa uusia ratkaisuja esiin tulleisiin haasteisiin osaamisen ja teknologian näkökulmista (ml. etäkotihoito) sekä juurruttaa se osaksi työyhteisön toimintaa. Alkutalvesta 2023 toteutettiin nykytilan kuvaus haastattelemalla kotihoidossa työskenteleviä henkilöitä. Kokemuksia haluttiin kartoittaa työhyvinvoinnin, osaamisen sekä digiosaamisen ja etähoivan näkökulmista.
Työhyvinvointi
Haastatelluista työhyvinvointiin oli tyytyväisiä 75 % . Oman työn, työyhteisön ja johtamisen koettiin vaikuttavan työhyvinvointiin. Työhyvinvointia edisti mieleinen ja moniuloitteinen työnkuva sekä kokemus vastuun antamisesta. Voimavaroja puolestaan kuluttivat huoli asiakkaan kotona pärjäämisestä samoin kuin haastavat asiakkaat. Huonot työasennot kuormittavat hoitajien fyysistä hyvinvointia, koska hyvän työergonomian toteutuminen asiakkaan kotona ei ole aina mahdollista. Työyhteisön tuki ja mahdollisuus keskustella asioista kollegoiden kanssa oli tärkeä tekijä työhyvinvoinnin kokemuksessa. Myös ulkopuolisen tuen tarvetta jaksamiseen toivottiin. Johtamiseen liittyvät kuulluksi tuleminen, muutoksen mahdollistaminen ja työn suunnittelu esiintyivät vastauksissa niin voimavaroja vahvistavina kuin kehityskohteinakin. Työn suunnitteluun liittyvä tasapuolisesti jakaantuva työmäärä koettiin tärkeäksi. Uusi hyvinvointialue nähtiin mahdollisuutena yhtenäistää toimintatapoja, vaikkakin sama asia aiheutti osassa myös huolta erityisesti kuulluksi tulemisessa. Haastateltavat kuvasivat tärkeänä työhyvinvointia lisäävänä tekijänä helposti lähestyttävän esihenkilön, tiedottamisen selkeyden ja kattavuuden sekä onnistumisen oman työ- ja vapaa-ajan erottamisessa.
Osaaminen
Osaamisen vahvistamisen tarpeita kuvattiin muun muassa liittyen ergonomiaan, haavahoitoihin sekä mielenterveys- ja päihdepotilaan hoitotyöhön. Etähoivassa työskentelyyn toivottiin lisää työkaluja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen etäkontaktissa. Haastatteluissa saadut koulutustoiveet välitettiin tiedoksi Turun ammattikorkeakoulussa tapahtuvaan kotihoidon koulutuspakettien kehittämiseen.
Hyödyllisiä käytänteitä osaamisen vahvistamisessa tuli esiin useita, muun muassa asioiden läpikäyminen ryhmässä, hyvien käytänteiden jakaminen, tiedon ja osaamisen jakaminen, yhteiset palaverit sekä erilaiset lyhyetkin koulutukset. Myönteinen ilmapiiri osaamisen kehittämiselle samoin kuin esihenkilön rooli osaamisen vahvistamisessa tunnistettiin tärkeiksi tekijöiksi. Teknologian vaikutus hyvinvointiin on jo nyt nähtävissä. Haastateltavien mukaan teknologian käyttö aiheutti alussa vastustusta, mutta nyt sen tuoma hyöty on tunnistettu. Aikaa koetaan jäävän enemmän hoitotyölle, kun tarkastus- tai muistutuskäynnit on voitu siirtää etähoivalle.
Digitaalisuus ja etähoiva
Digitaalisuuden ja etähoivan aineistossa korostuivat hoitajien vaikutusmahdollisuus työhön ja työvälineisiin, etähoivan onnistumiseen vaadittavat tekijät ja teknologian vaikutus hoitotyöhön kotihoidossa/ etähoivassa. Riittävä perehdytys ja sen jälkeinen lähituki koettiin tärkeiksi uusien digitaalisten työvälineiden käytön haltuun ottamisessa. Lisäksi etähoivan onnistumisen edellytykseksi tunnistettiin osaaminen etähoivaan kykenevien asiakkaiden tunnistamisessa. Etähoivan mahdolliseen laajenemiseen liittyen haastateltavat esittivät toiveita henkilökunnan kuulemisesta ennen työnkuvan muuttumista.
Etähoivassa tapahtuva päätöksenteko etänä edellyttää erilaista osaamista niin kliinisesti kuin vuorovaikutuksellisestikin. Etähoivan toteutuksessa nähtiin tärkeänä saumattoman yhteistyön toimiminen etähoidon ja kotihoidon välillä. Mikäli etähoivassa esimerkiksi havaittaisiin, että asiakkaalla ei ole kaikki hyvin, mahdollistuisi kotihoidon käynti paikan päällä sujuvasti. Selkeät toimintaohjeet koettiin tärkeäksi auttamaan niin hoitajaa kuin asiakastakin akuuteissa tilanteissa toimimisessa.
Kehittämiskohteista ratkaisuvaihtoehtojen ideoimiseen
Kehittämiskohteista valikoitui henkilöstön toimesta kolme tärkeintä työstettäväksi yhteiskehittämisen työpajoissa. Kehittämiskohteiksi muodostui työmäärän jakautuminen tasaisesti henkilöstön ja alueiden kesken, vaikutusmahdollisuudet ja kuulluksi tuleminen sekä oman ja työyhteisön osaamisen kehittyminen. Yhteiskehittämisen työpajoja fasilitoi palvelumuotoilija. Ensimmäinen työpaja toteutettiin keväällä 2023 ja toinen toteutuu alkusyksyllä.
Lisätietoja kyselyn tuloksista ja työpajatyöskentelystä antaa mielellään Digiteko -hankkeen työpaketin 1 projektipäällikkö Anne Makkonen Laurea AMK:sta.