Hyvinvoiva työyhteisö
Hyvä ilmapiiri työyhteisössä tukee henkilöstön työhyvinvointia. Työpaikan ilmapiirin rakentamiseen osallistuvat kaikki työyhteisön jäsenet. (STM, 2022.) Toimivissa työyhteisöissä panostetaan työhyvinvointiin ja terveyteen, sillä kyseisen toiminnan hyöty kohdistuu työyhteisöön. Hyvät työolot ja työhyvinvointi lisäävät tuottavuutta ja työelämän vetovoimaa. (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020.)
Työhyvinvointi muodostuu työstä, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista (Koivula, Brotkin & Saarsalmi 2018, 11). Kannustavuus, auttavaisuus, avoimuus ja keskustelevuus ovat hyvinvoivan työyhteisön tunnuspiirteitä (Juusela, Kiiskinen, Kokkonen, Kokkonen & Laamanen, 2021). Työhyvinvoinnin muodostumiseen vaikuttavat hyvinvoivat ihmiset, työkaverien arvostava kohtelu sekä heistä välittäminen. Kaikki työntekijät ovat vastuussa työpaikalle syntyneestä luottavaisesta yhteishengestä samoin kuin työyhteisön sisäisestä vuorovaikutuksesta. (Koivula, Brotkin & Saarsalmi 2018, 10.) Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja hyvinvoivan työyhteisön työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee (STM, 2022).
Hyvinvoiva työntekijä
Ystävällisyys, innostus työstä sekä korkea motivaatio niin työtä kuin sen kehittämistäkin kohtaan peilaavat hyvinvoivaa työntekijää (Juusela, Kiiskinen, Kokkonen, Kokkonen & Laamanen, 2021). Oman työkyvyn ja ammatillisen osaamisen ylläpitäminen kuuluu myös työntekijälle (STM, 2022). Hyvinvointia, terveyttä ja työssä jaksamista edistävät riittävä lepo, liikunta ja monipuolinen ravitsemus. Työssä jaksamista edistää lisäksi elämänlaatu ja arjen hallinta. Näitä puolestaan tukee yhteisöllisyys ja toimivat sosiaaliset suhteet. (Koivula, Brotkin & Saarsalmi 2018, 10.)
Työhyvinvointia uhkaavat tekijät hoitotyössä
Hoitotyössä työhyvinvointia ja työssä jaksamista uhkaavat eniten vuorotyö ja ylipitkät työajat, ristiriitakokemukset esimiesten ja alaisten sekä työntekijöiden välillä, työn fyysinen ja henkinen kuormittavuus sekä väkivalta ja sen uhka (Lähi- ja perushoitajien liitto Super, 2022). Kiireeseen liittyvät tekijät ovat yhteydessä työn henkiseen rasittavuuteen (Lehto, Sutela & Pärnänen, 2015, 33). Kotihoidossa on laitoshoitoa enemmän erilaista kuormitusta ja rasitusoireita. Kotihoidossa on kuvattu laitoshoitoa enemmän lisäksi työpaikanvaihtohalukkuutta. Siellä on myös koettu tiimityön toimivuus kielteisempänä, samoin johtaminen. (Vehko, Josefsson, Lehtoaro & Sinervo 2018, 4.)
Kaikki tarvitsevat itsensä johtamisen taitoja: Turvatuokio-Kaikki-tarvitsevat-itsensa-johtamisen-taitoja.pdf
Keinoja edistää työyhteisön toimivuutta: Työyhteisö – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)
Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa:
Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)
Ristiriidoista ratkaisuihin, Työkaluja ristiriitojen tunnistamiseen ja ratkaisemiseen: Ristiriidoista-ratkaisuihin-tyokaluja-ristiriitojen-tunnistamiseen-ja-ratkaisemiseen.pdf
Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet:
Sairaalatyöyhteisön työhyvinvointia edistävät vuorovaikutuskäytänteet | Työsuojelurahasto (tsr.fi)
Työhyvinvoinnin portaat, täytettävä työkirja Tyohyvinvoinnin-portaat-tyokirja-taytettava.pdf
Lähteet:
Juusela V., Kiiskinen, K., Kokkonen, M., Kokkonen, S. & Laamanen M. 2021. Hyvinvointiteknologia ja itseohjautuvuus tukevat kotihoidon haasteissa. Luettavissa verkossa: Hyvinvointiteknologia ja itseohjautuvuus tukevat kotihoidon haasteissa | LAB Open. Viitattu 22.8.2023.
Koivula, R., Brotkin, H. & Saarsalmi, O. 2018. Turvallisia sote-palveluja: opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Sosiaali- ja terveysministeriö & Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Ohjaus 2/2018. Luettavissa verkossa: URN_ISBN_978-952-343-089-1.pdf (julkari.fi) Viitattu 22.8.2023.
Lehto, A-H., Sutela, H. & Pärnänen, A. 2015.Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus, STM:n tilaama selvitys Tilastokeskukselta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:33. Luettavissa verkossa: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmänmuistio 20011:x (valtioneuvosto.fi) Viitattu 4.9.2023
Sosiaali- ja terveysministeriö, STM. 2022. Työhyvinvointi. Saatavana: Työhyvinvointi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Viitattu 22.8.2023
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SUPER. 2023. Työhyvinvointi. Luettavissa verkossa: Työhyvinvointi hoitotyössä – SuPer (superliitto.fi) Viitattu 23.8.2023
Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Valtioneuvosto. Luettavissa verkossa: Työelämän+kehittämisstrategia.pdf (valtioneuvosto.fi) Viitattu 22.8.2023
Vehko, T., Josefsson, K., Lehtoaro, S. & Sinervo, T. 2018. Vanhuspalveluiden henkilöstö ja työn tuloksellisuus rakennemuutoksessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 16/2018. Luettavissa verkossa: URN_ISBN_978-952-343-241-3.pdf (julkari.fi) Viitattu 22.8.2023.
Vähäkangas, P., Niemelä, K. & Noro, A. 2012. Ikäihmisten kuntoutumista edistävän toiminnan lähijohtaminen – Koti- ja ympärivuorokautisen hoidon laatu ja kehittäminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 48/2012. Luettavissa verkossa: Microsoft Word – THL taitettu versio käsikirjasta_08062012_final.docx (julkari.fi).Viitattu 22.8.2023.