Hoitotyön johtajuuden haasteet

Tutkimustietoa on paljon siitä, että hoitotyön johtaminen koetaan puutteellisena. Johtaja saattaa toimia työssään yleisjohtajana ja henkilöstöjohtajana. Tämä saattaa heikentää kliinisen työn johtamista, että yleisjohtamista. (Ottman-Salminen ym. 2022a.) Työntekijät kokevat puutteellisena tuen, kannustuksen, kuulluksi tulemisen ja osallisuuden päätöksenteossa. Puutteellisella johtamistyylillä on yhteys hoitotyöntekijöiden työpaikan tai alan vaihdokseen. Euroopan maissa tehtyjen tutkimusten mukaan alan vaihdos on yleistä, etenkin miespuoliset ja vanhemmat sekä osa-aikaiset hoitotyöntekijät harkitsevat alan vaihdosta. Alan vetovoimaisuus on huono riittämättömän palkkauksen ja koulutus- ja etenemismahdollisuuksien vuoksi. Henkilöstöpula ja resursointi heikentää työhön sitoutumista ja työuupumus on selkeä syy ammatinvaihdokseen. Koronapandemia on heikentänyt myös merkittävästi hoitotyöntekijöiden työhön sitoutumista ja lisännyt suunnitelmia vaihtaa alaa. Hoitotyöntekijöiden sitoutumista työhön ja urakehitystä voidaan tukea palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmien kehittämisellä, joustavalla työnkierrolla ja mahdollisuuksilla osallistua projektitehtäviin ja mentorointimallia kehittämällä. Hoitotyön johtamista tulisi kehittää vastaamaan paremmin eri-ikäisten hoitotyöntekijöiden työelämäodotuksia. Etenkin nuoret hoitotyöntekijät tarvitsevat tukea siihen, että voivat vaikuttaa omaan työhönsä ja kokea, että kuuluvat työyhteisöön. Hoitotyön vetovoimaisuutta ja työhön sitoutumista voidaan edistää tukemalla urakehitystä ja antamalla mahdollisuuksia osallistua yhteiseen päätöksentekoon. Myös työyksikön ilmapiiri, johtajan tuki, arvostuksen saaminen sekä palkitseminen edistävät näitä. (Kuusisto, Arola & Salin, 2021.)

Lähteet:

Kuusisto T., Arola T. & Salin S., 2021. Sairaanhoitajien työhön sitoutuminen ja arvostava johtaminen yliopistosairaalassa. Tutkiva hoitotyö 19(3), 3–11. 

Ottman-Salminen M., Kaunonen M. & Rannisto P-H., 2022a. Kliinisen hoitotyön johtaminen terveydenhuollon organisaatiossa: Integroitu kirjallisuuskatsaus. Tutkiva hoitotyö 20(1), 12–19. 

Scroll to Top