Strateginen johtaminen terveydenhuollossa sisältää oman vastuualueen kokonaisstrategian laadintaa, jonka tavoitteena on vaikuttava, laadukas ja tuloksellinen hoitotyön toteuttaminen. Johtaja vastaa strategian mukaisesta toiminnasta, taloudesta ja henkilöstöhallinnosta ja riittävistä hoitotyön voimavaroista. Hoitotyön johtajalla on tulosvastuu. Hän seuraa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, määrärahojen käyttöä ja talousarvion toteutumista. Hoitotyön johtaja vastaa henkilökunnan asianmukaisesta käytöstä, oikeasta henkilöstörakenteesta, ammattitaidon ylläpitämisestä sekä eettisten ohjeiden noudattamisesta. (Meriläinen, Koivisto, Sirviö & Tensing, 2016.)
Strategiseen johtamiseen liitetään osaamisen johtaminen ja tiedolla johtaminen. Osaamisen johtaminen liittyy asiantuntijaorganisaation johtamiseen ja tiedolla johtaminen tietojärjestelmiin ja niistä saataviin tietoihin. (Saarikoski ym. 2019.) Kliinisen hoitotyön johtaminen sisältää osaamisresurssien johtamisen, joka sisältää henkilöstöresurssien organisoinnin, osaamisen johtamisen ja henkilöstöhallinnon tehtävät. Toisena johtamistehtävänä on toimintaprosessien johtamista, johon sisältyy toiminnan suunnittelu ja organisointi sekä potilasprosessien kehittäminen ja laadun turvaaminen. (Ottman-Salminen ym. 2022b.)
Terveydenhuollossa strategisen johtamisen osaamisalueena on potilasturvallisuusjohtaminen, joka on osa laatua ja vaikuttavuutta (Saarikoski ym. 2019). Etiikka ja arvot ovat mukana hoitotyön johtamisessa. Ne kuuluvat strategisten päämäärien tavoitteluun, priorisointiin ja hoitotyön päivittäiseen toteuttamiseen. Ne vaikuttavat vastuuseen asiakkaista, hoidon laatuun, resurssien kohdentamiseen ja käyttöön, kuten myös arjen työilmapiiriin, henkilöstön välisiin suhteisiin. Eettisten arvojen lisäksi hoitotyön johtamiseen vaikuttavat taloudelliset arvot ja tiedolliset arvot. (Meriläinen, Koivisto, Sirviö & Tensing, 2016.)
Työhyvinvointi tulisi kytkeä strategiaan ja työntekijöiden hyvinvointi tulisi olla osana kaikkea organisaation liiketoimintaa ja tavoitteita. Työhyvinvoinnin kytkeminen strategiaan liittää sen osaksi organisaation tuloksellisen toiminnan edistämistä. Työhyvinvoinnille asetetaan selkeät tavoitteet ja turvataan resurssit niiden saavuttamiseksi, tavoitteiden toteutumista seurataan. Näin saadaan ehkäistyä työhyvinvointiongelmia ja luotua toimintatapoja ongelmien ratkaisemiseksi ja sujuvuuden parantamiseksi. Työhyvinvoinnin tärkeä osa-alue on se, että työn ja työpaikan kuormitustekijöitä hallintaan ja työn voimavaratekijöitä vahvistetaan ja lisätään. (Ottman-Salminen ym. 2022b.)
Lähteet:
Ottman-Salminen M., Viberg-Aaltonen P., Rannisto P-H., Kaunonen M. 2022b. Osastonhoitaja kliinisen työn johtajana sairaalaorganisaatiossa. Tutkiva Hoitotyö 20(2).12–19.
Meriläinen M., Koivisto K., Sirviö P. & Tensing M., 2016. Hoitotyön johtaminen. Teoksessa K. Koivisto & Sandelin, P. (toim.) Sairaanhoitajakoulutusta 120 vuotta Oulussa – Aputytöstä asiantuntijaksi -juhlajulkaisu. ePooki. Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 33. Luettavissa verkossa: http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2016112930047 Viitattu 4.10.2023
Saarikoski T., Haatainen K., Roine R.& Turunen H. 2019. Potilasturvallisuus sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksenteossa. Monimenetelmällinen tutkimus neljässä sairaanhoitopiirissä. Hoitotiede, 31 (4), 269–280