Hyvän ergonomian avulla vahvistetaan ja kehitetään terveyttä ja hyvinvointia. Sen avulla mahdollistetaan myös sekä tuottava että turvallinen työ. Ergonomia jaetaan fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan. Fyysisessä ergonomiassa huomio kohdistuu siihen, miten ihmisen fyysinen toiminta mukautetaan anatomisten ja fysiologisten ominaispiirteiden mukaisiksi. (Suomen Ergonomiayhdistys, 2019.) Fyysiseen ergonomiaan sisältyy fyysisen työympäristön, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelu ja kehittäminen (Tanttu & Teittinen, 2019).
Kognitiivinen ergonomia keskittyy työntekijän vuorovaikutukseen erilaisten tietoteknisten järjestelmien, käyttöliittymien ja tiedon käsittelyn tapojen näkökulmista (Tanttu & Teittinen, 2019). Meneillään olevassa hoitotyön muutoksessa tiedolla työskentely ja tiedonkäsittelyn vaatimukset ovat kasvaneet. Lisäksi luonteenomaista hoitotyössä on työn keskeytykset ja useat samanaikaiset tehtävät. Nämä kognitiiviset kuormitustekijät heikentävät työn sujuvuutta sekä työhyvinvointia. Aivotyö toimivaksi -toimintamalli on Työterveyslaitoksen kehittämä menetelmä, jonka avulla voidaan arvioida työn kognitiivista kuormittavuutta ja kognitiivista ergonomiaa. Menetelmä on tuotteistettu ja se on tällä hetkellä työterveyspsykologien käytössä. Malli koostuu viidestä osasta: Aivotyöindeksi, kognitiivisen ergonomian selvitys, aivotyöpaja, uusien toimintatapojen käyttöönotto ja Aivotyöindeksi -seurantakysely ja arviointi. (Kalakoski, Käpykangas, Valtonen, Selinheimo, Koivisto, Paajanen & Louhimo, 2018.)
Organisatorisessa ergonomiassa huomio kohdentuu teknisten ja sosiaalisten järjestelmien yhteensovittamiseen (Suomen ergonomia yhdistys, 2019). Organisatorisen ergonomian osalta suunniteltaviin asioihin sisältyvät henkilöstö, työprosessit, työkokonaisuudet ja työaikajärjestelyt. Lisäksi tähän liittyy kehittäminen niin palveluiden kuin henkilöstön yhteistyön osalta. (Tanttu & Teittinen, 2019.)
Fyysisten riskien hallintamalli on työntekijöiden yhteisesti kirjaama toiminnan kuvaus, jonka tavoitteena on työpaikan turvallisuuden edistäminen. Työntekijöiden mukaan ottaminen alusta lähtien sitouttaa työyhteisön jäseniä hallintamalliin. Malli keskittyy haasteisiin, jotka syntyvät hoitotyön fyysisestä kuormittavuudesta. Mallin tavoitteena on edistää työntekijöiden terveyttä vähentämällä hoitotyön fyysisiä riskejä. Tavoitteeseen sisältyy turvallisen työympäristön luomisessa auttaminen, turvallisen työskentelyn edistäminen, työntekijöiden kuormittumisen vähentäminen fyysisesti raskaissa työtehtävissä sekä hoitotyön tavoitteita tukevien hyvien työkäytäntöjen luominen. (Tamminen-Peter, Moilanen & Fagerström, 2015.)
Velvollisuus huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä kuuluu työnantajalle. Tähän velvollisuuteen sisältyy niin työhön, työolosuhteisiin, työympäristöön kuin työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiinkin liittyvät asiat. Laki velvoittaa työnantajaa myös selvittämään ja tunnistamaan työstä, työajoista, työtilasta, työympäristöstä ja työolosuhteista peräisin olevat haitta- ja vaaratekijät. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738.)
Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla
Tamminen-Peter, L., Moilanen, A. & Fagerström, V. 2015. Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla. Työterveyslaitos; Helsinki. 3., korjattu painos. Luettavissa verkossa: Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla (julkari.fi)
Vetovoimavartti
Ergonomia ja kognitiivinen ergonomia kotihoidossa Vetovoimavartti: Ergonomia ja kognitiivinen ergonomia – YouTube (Avointen oppimateriaalien kirjasto)
Lähteet
Kalakoski, V., Käpykangas, S., Valtonen, T., Selinheimo, S., Koivisto, T., Paajanen, T. & Louhimo, R. 2018. Kognitiivisen ergonomian parantaminen hoitotyössä. Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämishanke. Työterveyslaitos. Luettavissa verkossa: Kognitiivisen_ergonomian_parantaminen_hoitotyossa.pdf (julkari.fi) Viitattu 4.9.2023
Suomen Ergonomiayhdistys. 2019. Mitä ergonomia on? Luettavissa verkossa: Mitä ergonomia on? > Ergonomia > Suomen Ergonomiayhdistys ry Viitattu 6.9.2023
Tanttu, A. & Teittinen, O. 2019. Hoitotyön kuormittavuutta voidaan vähentää ergonomialla ja yhdessä kehittämällä. Blogikirjoitus, DIKO -hanke. Luettavissa verkossa: Hoitotyön kuormittavuutta voidaan vähentää ergonomialla ja yhdessä kehittämällä | TiKI-talk (jamk.fi) Viitattu 4.9.2023
Tamminen-Peter, L., Moilanen, A. & Fagerström, V. 2015. Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla. Työterveyslaitos; Helsinki. 3., korjattu painos. Luettavissa verkossa: Fyysisten riskien hallintamalli hoitoalalla (julkari.fi) Viitattu 4.9.2023
Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Luettavissa verkossa: Työturvallisuuslaki 738/2002 – Ajantasainen lainsäädäntö – FINLEX ® Viitattu 4.9.2023