Luottamus on tunne, joka kohdistuu johonkin joko positiivisesti, negatiivisesti tai neutraalisti. Se on myös psykologista turvallisuutta. Luottamus heijastuu työkulttuuriin, toimintatapoihin ja työprosesseihin, asiakaspalveluun ja työn laatuun. (Työturvallisuuskeskus, 2017.) Luottamuksen ja yhteistyön merkitys painottuu muutoksissa, joihin liittyy epävarmuutta tulevaisuudesta. Kuitenkin työ ja sen kehittäminen voidaan tällaisessa tilanteessa kokea myös tärkeäksi ja luottaa oman työuran kehittymiseen. (Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020, 15.) Luottamus on merkittävä työssä oppimisen mahdollisuuksia selittävä tekijä (Hörkkö, Silvennoinen & Järvinen, 2022).
Luottamus nähdään keskeisenä perustana sosiaaliselle pääomalle. Sosiaalinen pääoma liittyy luottamuksen lisäksi sosiaalisiin verkostoihin ja normeihin. (Iisakka, 2004.) Luottamusta voidaan tarkastella työelämässä työntekijöiden välillä sekä esihenkilön ja työntekijän välillä. Luottamusta lisää oikeudenmukaisuus, osallistuminen, johdonmukaisuus, läpinäkyvyys ja vastavuoroisuus. (Työturvallisuuskeskus, 2017.) Kotihoidossa työntekijöiden ja esihenkilöiden välistä luottamusta on haastanut työntekijöiden kokemus sekä vaikutusmahdollisuuksiensa että esihenkilön tuen vähentymisen vuoksi ja työhön kohdistuvan kontrollin lisääntymisen vuoksi (Kröger, Van Aerschot & Puthenparambil 2018, 4).
Luottamuksen on todettu parantavan työilmapiiriä, työtyytyväisyyttä ja johtamista sekä lisäävän viestinnän tehokkuutta, yhteistyötä organisaatiossa, innovatiivisuutta, sitoutumista organisaatioon ja sen päämääriin. Luottamuksen on todettu vähentävän kontrollin tarvetta ja ristiriitoja sekä helpottavan ristiriitojen ratkaisemista. (Työturvallisuuskeskus, 2017.)
Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)
Ohjeita esihenkilölle luottamuksen rakentamiseen: Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi)
Lähteet
Hörkkö, E., Silvennoinen, H. & Järvinen, T. 2022. Työssä oppimisen mahdollisuudet ja työelämän luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004 – 2016. Työelämän tutkimus; 20 (3). Luettavissa verkossa: Työssä oppimisen mahdollisuudet ja työelämän luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004–2016 – pdf (journal.fi) Viitattu 1.9.2023
Iisakka, Laura. 2004. Sosiaalinen pääoma suomalaisissa haastattelu- ja kyselyaineistoissa vuoden 1990 jälkeen. Tilastokeskus. Luettavissa verkossa: Tilastokeskus – Sosiaalinen pääoma (stat.fi) Viitattu 31.8.2023
Kröger, T., Van Aerschot, L.& Puthenparambil, J. M. 2018. Hoivatyö muutoksessa, Suomalainen vanhustyö pohjoismaisessa vertailussa. Jyväskylän yliopisto, YFI julkaisuja – YFI Publications 6. Luettavissa verkossa: 978-951-39-7372-8.pdf (jyu.fi) Viitattu 1.9.2023
Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Valtioneuvosto. Luettavissa verkossa: Työelämän+kehittämisstrategia.pdf (valtioneuvosto.fi) Viitattu 31.8.2023
Työturvallisuuskeskus. 2017. Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa. Luettavissa verkossa: Luottamuksen rakentaminen työyhteisön vuorovaikutuksessa – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi) Viitattu 31.8.2023