Työstä palautuminen kuvaa kehon ja mielen toipumista työstä. Työstressin kasaantumiselta suojaa se, että työstä on ollut mahdollista palautua riittävästi. Tämä myös suojaa työuupumukselta ja ehkäisee terveysongelmia. (Sarkkinen, 2020.) Kuormituksen ja palautumisen rytmi on ihmisen hyvinvoinnille tärkeää, sillä jatkuva kuormitus vie liikaa ihmisen voimavaroja (Työterveyslaitos). Palautuminen katsotaan riittäväksi, kun erimuotoisten vapaiden jälkeen työntekijä kokee olonsa virkistyneeksi. (Sarkkinen, 2020.)
Ihmissuhdetyön koetaan lisäävän työn henkistä rasittavuutta. Tätä työtä on erityisesti kuntien palveluksissa olevilla. Työn psyykkistä raskautta kunnissa kokee jopa 63 prosenttia naisista, kun taas yksityisellä sektorilla vastaava luku on 41 prosenttia. Työn henkinen rasittavuus kohdentuu erityisesti neljään ammattiryhmään, joista kaksi ovat terveydenhuollon asiantuntijat ja hoivapalvelun työntekijät. Heistä piti työtään henkisesti erittäin tai melko raskaana vähintään 60 prosenttia. Heidän ja terveydenhuollon työntekijöiden kohdalla myös työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus yhdistyivät eniten. Rasittavuuden kokemukseen vaikuttaa työn luonne, organisaatio ja työilmapiiri. Myös työpaikan koko vaikuttaa henkiseen hyvinvointiin. Työ koettiin henkisesti raskaampana suuremmissa työpaikoissa. (Lehto, Sutela & Pärnänen, 2015, 7, 10.) Työstä palautumista vaikeuttavat esimerkiksi kiire, huono työilmapiiri, teknologian käyttöön liittyvä stressi, epäselvät asiat, epävarmuus ja ajatus jatkuvasta tavoitettavuudesta (Sarkkinen, 2020).
Psykologista palautumista voidaan jäsentää DRAMMA -mallin mukaan. Se sisältää kuusi hyvinvointia edistävää kokemusta. Nämä kokemukset ovat työstä irtautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidon hallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Vapaa-ajalla kannattaa järjestää itselleen aikaa, jolloin voi tehdä mitä haluaa ilman muiden vaatimuksia. Taidon hallintaan liittyy kehotus sellaisten taitojen kehittämisestä, jotka eivät liity töihin. Palautumiskeinoja on erilaisia ja on tärkeää tunnistaa niistä juuri itselle parhaiten sopivat. Hyvän ja riittävän unen tarvitsee kuitenkin jokainen. (Sarkkinen, 2020.) Univaje vaikuttaa esimerkiksi tarkkaavaisuuteen, muistiin, oppimiseen, mielialaan ja asioiden hallintaan kielteisesti. Palautuminen vaatii myös vaihtelua sosiaalisessa elämässä. Siihen käytetty aika on Suomessa vähentynyt. Television katseluun, kotona oleskeluun ja tietokoneen käyttöön kulutettava aika on puolestaan lisääntynyt. (Työterveyslaitos.)
Vinkkejä hyvään uneen ja vireyteen: Työterveyslaitos: Uni ja palautuminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Vinkkejä palautumiseen: Uni ja palautuminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Huolihetki: Uni ja palautuminen | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Työterveyslaitos/ Työikäisten unettomuuden hoito-oppaan lomakkeet: unikysely-ja-terveystietolomake.pdf
Työterveyslaitos/ Työikäisten unettomuuden hoito-oppaan lomakkeet: laaja-unipaivakirja.pdf
Työterveyslaitos/ Työikäisten unettomuuden hoito-oppaan lomakkeet: suppea-unipaivakirja.pdf
Lähteet
Lehto, A-H., Sutela, H. & Pärnänen, A. 2015.Työn henkinen ja ruumiillinen rasittavuus, STM:n tilaama selvitys Tilastokeskukselta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:33. Luettavissa verkossa: Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmänmuistio 20011:x (valtioneuvosto.fi) Viitattu 4.9.2023
Sarkkinen, M. 2020. Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä. Työterveyslaitos; Työpiste-verkkolehti. Luettavissa verkossa: Psykologinen palautuminen työstä – nämä kuusi kokemusta edistävät sitä | Työterveyslaitos (ttl.fi) Viitattu 4.9.2023.
Työterveyslaitos. Uni ja palautuminen. Luettavissa verkossa: Uni ja palautuminen | Työterveyslaitos (ttl.fi) Viitattu 4.9.2023