Sote- palveluissa tapahtuu muutosta ja kehittämistä paljon. Muutokset voivat olla yksittäisen työntekijän päivittäisen toiminnan muutoksista ja kehittämisestä laajoihin koko Suomea koskeviin rakenteellisiin muutoksiin. Sote-palveluiden muutoksiin haasteita tuovat vahvat lainsäädännölliset ohjaukset ja julkisen sektorin korkea hierarkkisuus päätöksenteossa. Haasteita asettavat myös raja-aidat ammattiryhmien, osastojen ja eri erikoisalojen välillä sekä kokemus heikosta muutosjohtamisesta ja ihmisten johtamisen taitojen puutteet. (Kallankari, 2019.)
Muutoksen johtaminen on muutoksen suunnittelua, koordinointia ja toteutusta. Onnistuneen muutoksen elementtejä ovat yhteisöllisyys muutoksessa, muutoksen ja päätöksenteon hallinta, hyvä johtaminen ja viestinnän toimivuus. (Suni ym. 2023) Työelämässä tapahtuu jatkuvaa muutosta. Työyhteisössä tulee löytää ne asiat, jotka vaativat välttämättömän muutoksen. Suurin osa isoista muutoksista työyhteisössä epäonnistuu, koska muutoksen tarpeellisuutta ei ole ymmärretty. Ihminen toteuttaa muutosta, jos hän ymmärtää muutoksen tarpeellisuuden. (Repo, Ravantti & Pääkkönen, 2015.) Kaikkien muutokseen osallistuvien osallistaminen ja tehokas viestintä sekä tiedon hallinta ja uskallus tehdä päätöksiä on tärkeää muutoksen hallinnan ja johtamisen näkökulmasta. Etenkin tehokas viestintä parantaa tiedon jakamista ja vähentää muutoksiin liittyvää epävarmuutta ja muutosvastarintaa. Myönteinen ilmapiiri ja kollegiaalinen tuki tehostavat viestinnässä tarvittavan teknologia käyttöä. (Suni ym. 2023.)
Päivittäiskehittäminen lisää muutosmyönteisyyttä, sillä siitä saadaan onnistumisen kokemuksia muutoksissa ja työyhteisölle saadaan aina uusin tieto käyttöön. Muutoksessa onnistuvassa työyhteisössä on hyvin toimiva sisäinen dynamiikka ja vuorovaikutus. Yhteisössä käydään avointa keskustelua muutoksesta. Avoimuuteen vaikuttaa se, miten työyhteisöä johdetaan. Johtamisella osoitetaan henkilöstölle se, että heitä kuunnellaan ja he voivat tehdä kehittämisehdotuksia. (Kallankari 2019.)
Onnistuneen muutoksen elementtejä ovat:
- tiedonkulku (mikä muuttuu ja mitä työntekijöiltä odotetaan? Mitä muutos tarkoittaa eri työntekijöiden kannalta)
- ennakointi (mitä ammattitaitovaatimuksia muutos edellyttää ja kenen kanssa muutoksen jälkeen työ tehdään)
- henkilöstön sitoutuminen
- motivoituminen
- ammatillinen osaaminen
- vastuullisuus
- hyvä työnjako, toimiva työyhteisö
(Repo ym. 2015.)
Muutosjohtamisen haasteita:
- liian nopea muutoksen aikataulu
- epäselvät suunnitelmat ja tavoitteet
- yksisuuntainen viestintä
- tiimityön puute
- ajan ja resurssien puute
- tehoton johtaminen
- luottamuksen ja tuen puute
(Suni ym. 2023.)
Lähteet:
Kallankari S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa. Opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Duodecim.
Repo S., Ravantti E. & Pääkkönen R. 2015. Johda tuottavasti- opas työhyvinvoinnin ja tuottavuuden lisäämiseksi esimiestyön keinoin. Työterveyslaitos.
Suni S., Kuha S., Salmela S. & Kanste O. 2023. Hoitotyön johtajien kokemuksia muutoksen johtamisesta sairaalaorganisaatioissa COVID- 19-pandemian aikana. Hoitotiede 35 (1), 78–91.