Organisaation strategiseen johtamiseen tulee liittää työhyvinvoinnin kehittäminen ja kehittämistyön vaikutusten seuranta. Sitoutuminen on keskeinen onnistumisen edellytys sille, että työhyvinvointi otetaan ja pidetään osana organisaation strategista johtamistyötä. Työhyvinvointi määritellään myönteiseksi kokemukseksi fyysisten ja psyykkisten voimavarojen riittävyydestä työn asettamiin vaatimuksiin nähden. Se on voimavarojen ja oman kehon sekä mielen yhteensopivuutta työssä. (Työterveyslaitos, 2023a.)
Työhyvinvoinnin johtamisessa huomioidaan ihmiset, työ itsessään, työympäristö sekä organisaation tuki. Ihmisiin liittyvät asiat kohdistuvat hyvin toteutettuun henkilöstöhankintaan, oikein mitoitettuihin henkilöstöresursseihin, laadukkaaseen perehdytykseen ja osaamisen kehittämiseen sekä urakehityksen tukemiseen. Itse työn johtamisessa huomioidaan työn autonomia, sopivan haastavat työtehtävät, tiedon jako ja palaute, taitojen hyödyntäminen ja työn muokkaus. Työympäristön tulee olla terveellinen, turvallinen ja yhdenvertainen sekä ergonominen, väkivallan uhan ja eettisen kuormituksen tulee olla hallinnassa ja monimuotoisuutta hyödynnetään. Johtamisen organisaatiossa tulee olla osallistava ja arvostava, organisaatiolla on toimiva organisaatiorakenne, toimintapolitiikat ja käytänteet. Päätökset ja päätöksentekoprosessit ovat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia. (STM, 2022.)
Työhyvinvoinnilla on merkitystä organisaatioiden tavoitteiden saavuttamisessa, hyvinvoiva työyhteisö suoriutuu hyvin heille asetetuista tehtävistä. Työhyvinvoinnin edistäminen on osa organisaation tuloksellisuutta edistävää strategista johtamistyötä. Työhyvinvoinnin on todettu lisääntyvän hyvän ja motivoivan johtamisen kautta. Hyvä ilmapiiri työyhteisössä tukee henkilöstön työhyvinvointia ja varmistaa myös palvelujen laadun ja turvallisuuden. Työhyvinvointi vaikuttaa työssä jaksamiseen ja hyvinvoivan työyhteisön työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee. (STM, 2022.)
Työhyvinvointia ja työyhteisön hyvinvointia voidaan edistää hoitotyön johtajan toimesta siten, että he mahdollistavat perustehtävän toteuttamisen ja henkilöstön taitojen riittävyyden toimia itsenäisesti. Hän varmistaa myös yhteistyön sujuvuuden ja tuen saamisen toisilta. Hoitotyön johtaja vastaa työntekijöiden yhdenvertaisesta kohtelusta. Hoitajilla on vastuu oman työkyvyn ja ammatillisen osaamisen ylläpitämisestä, myös myönteisen ilmapiirin luomisesta sekä oman terveytensä ja turvallisuutensa toteutumisesta. Hyvinvointia työyhteisössä voidaan siis ylläpitää kehittämällä työoloja, ammatillista osaamista sekä työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja työterveyshuollon avulla. (Super, 2022.) Työntekijät odottavat hoitotyön johtajilta osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia, arvostusta, tukea ja auttamista, rohkaisua, innostusta ja kannustamista, tasapuolisuutta ja kuuntelemista. (Kuntatyönantajat, 2020.)
Päivittäinen johtaminen on yhteydessä henkilöstön työhyvinvointiin ja potilastyössä onnistumiseen. Työhyvinvointia voidaan pitää keskeisenä vetovoimatekijänä hoitotyön organisaatioissa. Tämän päivän hoitotyöntekijät toivovat yksilöllisiä työaikoja, mielenkiintoisia työtehtäviä ja kollegoilta saatua tukea ja asiantuntevaa esimiestyötä. (Terkamo-Moisio & Häggman-Laitila, 2019.)
Työnantaja on velvollinen työlainsäädännön mukaan huolehtimaan henkilöstön työterveydestä ja turvallisuudesta. Velvollisuus saattaa tuoda haasteita hoitoyön johtajalle, kuten puuttua työnkuormitukseen ja niitä aiheuttaviin tekijöihin tai epäasialliseen kohteluun, joka kohdistuu henkilöstöön. (Sarkkinen, 2020.)
Hoitotyön johtamistyylillä on vaikutusta hoitotyöntekijöiden työtyytyväisyyteen, kokemukseen työn kuormittavuudesta sekä asiakastyössä käytettyyn aikaan, potilasturvallisuuteen sekä kustannuksiin. Hoitotyössä korostuu voimavaraistava ja henkilöstöä tukeva johtaminen. (Bjerregård-Madsen, Vehviläinen-Julkunen, Kalla & Miettinen, 2020.)
Eri johtamistyylejä on koottu työhyvinvoinnin auringon eri säteisiin kertomaan hoitotyön johtajuuden moninaisuudesta.
Lähteet:
Bjerregård-Madsen J., Vehviläinen-Julkunen K. Kalla A.& Miettinen M.,2020. Hoitotyön johtajien ja lähijohtajien työn sisältö erikoissairaanhoidossa. Hoitotiede 32 (2), 75–85.
Kuntatyönantajat, 2020. Uudistuva johtaminen. Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt. Sote- johtamisen kehittämisteemoja ja kokemuksia. Luettavissa verkossa: Uudistuva johtaminen | Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT. Viitattu 24.9.2023.
Sarkkinen, M. 2020. Työhyvinvoinnin johtaminen on kova juttu. Työterveyslaitos. Luettavissa verkossa: https://www.ttl.fi/tyopiste/tyohyvinvoinnin-johtaminen-on-kova-juttu Viitattu 26.9.2023
Sosiaali- ja terveysministeriö, STM. 2022. Työhyvinvointi. Luettavissa verkossa: Työhyvinvointi – Sosiaali- ja terveysministeriö (stm.fi) Viitattu 3.9.2023.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super, 2022. Työhyvinvointi. Luettavissa verkossa: Työhyvinvointi hoitotyössä – SuPer (superliitto.fi) Viitattu 14.9.2023.
Terkamo-Moisio A. & Häggman-Laitila A. 2019. Koulutus vastauksena sosiaali- ja terveysalan johtamisen haasteisiin. Tutkiva hoitotyö 17 (2), 40–41.
Työterveyslaitos, 2023a. Oppimateriaalit. Työhyvinvoinnin tiedolla johtaminen sote- alalla. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/tyohyvinvoinnin-tiedolla-johtaminen-sote-alalla