Työhyvinvoinnin kokonaisuus muodostuu työstä ja sen mielekkyyden kokemuksesta, terveydestä, turvallisuudesta, hyvinvoinnista sekä ammatillisesta osaamisesta (STM 2022b).
Alla olevan sanapilvipuun korostetut sanat ovat muodostuneet kotihoidon työhyvinvointiin liittyvien haastatteluiden aineistosta, joka kerättiin eräällä hyvinvointialueella kevättalvella 2023.
Määritelmät puussa oleviin sanoihin:
TYÖYHTEISÖ
Työyhteisö määritellään ryhmäksi, joka työskentelee yhdessä. Heidän toiminnallaan on yhteiset tavoitteet ja niiden saavuttamiseksi taito ja aineelliset voimavarat. Työyhteisönä voidaan nähdä niin organisaatio, tiimi, osasto kuin työryhmäkin. (Tepa -termipankki.) Toimivan työyhteisön tunnistaa siitä, että se on turvallinen, terveellinen, hyvinvoiva ja tuottava. Siellä jokainen kokee olevansa arvostettu ja tasa-arvo sekä oikeudenmukaisuus toteutuvat. Työyhteisön jäsenten vuorovaikutus on toimivaa ja heidän työtehtävänsä kuormittavat heitä sopivasti. Työyhteisössä annetaan ja saadaan tukea. (Työturvallisuuskeskus.)
Tepa-termipankki. Erikoisalojen sanastojen ja sanakirjojen kokoelma – sanastokeskus.Työyhteisö. Luettavissa verkossa: työyhteisö | TEPA-termipankki (erikoisalojen sanasto- ja sanakirjakokoelma) Viitattu 22.8.2023
Työturvallisuuskeskus. Työyhteisö. Luettavissa verkossa: Työyhteisö – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi) Viitattu 22.8.2023
JOHTAMINEN
Hyvän johtamisen ominaisuus voisi olla se, että johdettavat seuraavat johtajaa ja johdettava yritys ja organisaatio menestyy. Seuraamalla johtajaa johdettavat antavat hänen toiminnalleen oikeutuksen. Johtajuutta on tarkasteltu aikojen valossa useasta eri näkökulmasta. Uudemmissa tarkasteluissa johtajuus, samoin kuin hyvä johtaminenkin, nähdään olennaisesti merkitysten antamisena asioille ja henkisenä vuorovaikutuksena. Näiden lisäksi ne mahdollistavat yhteisen näkemyksen, tavoitteen ja innostuksen luomisen. (Neilimo 2012; 68 – 69.)
Neilimo, K. 2012. Hyvän johtamisen lähteillä. Teoksessa Kujala, J, Myllykangas, P. & Sauer E. 2012. Kokemus johtaa! Tampere University Press. Luettavissa verkossa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201210111054 Viitattu 22.8.2023
OSAAMINEN
Osaaminen koostuu monesta tekijästä: Tiedoista, taidoista, kokemuksesta, itsetuntemuksesta, tahdosta, oppimisvalmiuksista ja sosiaalisista taidoista (Keva 2021).
Keva. 2021. Kompassi -Kattava työkirja oman osaamisen ja tavoitteiden tunnistamiseen. Luettavissa verkossa: Kompassi – Kattava työkirja oman osaamisen ja tavoitteiden tunnistamiseen – Sitra Viitattu 22.8.2023
OIKEUDENMUKAISUUS
Oikeudenmukaisuus tarkoittaa periaatetta, jossa jokainen yksilö saa osansa. Oikeudenmukaisuutta lähellä olevat käsitteet ovat reiluus ja yhtäläisyys. Periaatteeseen kuuluu myös se, että kukaan ei toimi yksilön oikeuksia vastaan. Periaatteesta poikkeaminen sallitaan vain silloin, jos toiminta edistää erityisesti heikommassa asemassa olevien tilannetta. (Tieteen termipankki 2023.)
Tieteen termipankki 15.8.2023: Filosofia:oikeudenmukaisuus. (Tarkka osoite: https://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:oikeudenmukaisuus.)
DIGITALISAATIO- JA ETÄHOIVAOSAAMINEN
Digitalisaatiota hyödynnetään kehitettäessä kotihoidon toimintaympäristöä. Digitalisaation käsite on laaja. Sosiaali- ja terveydenhuollon ympäristössä se tarkoittaa esimerkiksi digitaalisten teknologioiden hyödyntämistä ja käyttöä palvelujärjestelmän eri toiminnoissa ja eri toimintaympäristöissä (WHO 2016). Digitalisaatio pitää siis sisällään niin toimintatapojen uudistamista, palveluiden sähköistämistä kuin prosessien digitalisointia (Valtioneuvosto 2017). Kotihoidon käyntejä toteutuu myös puhelinyhteydessä tai sähköisen yhteyden välityksellä. (THL 2021.)
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, THL. 2021. Kotihoito 2020. Tilastoraportti 27/2021. Luettavissa verkossa: Kotihoito 2020 (julkari.fi) Viitattu 22.8.2023
Valtioneuvosto. 2017. Digitalisaatio terveyden ja hyvinvoinnin tukena, Sosiaali- ja terveysministeriön digitalisaatiolinjaukset 2025. Luettavissa verkossa: pdf (valtioneuvosto.fi) Viitattu 22.8.2023
WHO. 2016. Monitoring and Evaluating Digital Health Interventions: a practical guide to conducting research and assessment. Geneva: World Health Organization; 2016. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO. 9789241511766-eng.pdf (who.int) Viitattu 22.8.2023
ERGONOMIA
Ergonomia tarkoittaa sitä, että niin työ- kuin vapaa-ajanympäristössäkin huomioidaan ihmisille tyypilliset fyysiset ja psyykkiset ominaispiirteet (Työterveyslaitos; Suomen ergonomiayhdistys 2019). Ergonomia voidaan jakaa fyysiseen, kognitiiviseen ja organisatoriseen ergonomiaan. Fyysisessä ergonomiassa huomioidaan kehon toiminta ja työn sujuvuus tarkasteltuna fyysisen työskentelyn ja toimintakyvyn kautta. Kognitiivisessa ergonomiassa kohteena on työtehtävät ja -tilanteet, joihin liittyy tiedon kanssa toimimista ja sen käsittelemistä eri tavoilla. Organisatorinen ergonomia kohdistuu organisaatiotason työprosesseihin ja työyhteisötason järjestelyihin liittyviin ratkaisuihin. (Työterveyslaitos.)
Suomen ergonomiayhdistys. 2019. Mitä Ergonomia on? Luettavissa verkossa: Mitä ergonomia on? > Ergonomia > Suomen Ergonomiayhdistys ry Viitattu 22.8.2023
Työterveyslaitos. Kokonaisvaltainen ergonomia. Luettavissa verkossa: Kokonaisvaltainen ergonomia | Työterveyslaitos (ttl.fi) Viitattu 22.8.2023
LUOTTAMUS
Luottamus on tila, jossa yksilö luottaa johonkin. Sivistyssanakirja kuvaa luottamisen niin, että yksilö uskoo, että joku/ jokin ei petä eikä huijaa. (Suomi Sanakirja.) Muutoksissa ja epävarmoina aikoina painottuu luottamuksen ja yhteistyön merkitys (Valtioneuvosto).
Suomi Sanakirja. Luottamus. Luettavissa verkossa: luottamus – Sivistyssanakirja – Suomi Sanakirja Viitattu 22.8.2023
Suomi Sanakirja. Luottaa. Luettavissa verkossa: luottaa – Sivistyssanakirja – Suomi Sanakirja Viitattu 22.8.2023
Valtioneuvosto. Työelämän kehittämisstrategia vuoteen 2020. Luettavissa verkossa: Työelämän+kehittämisstrategia.pdf (valtioneuvosto.fi) Viitattu 22.8.2023
TYÖN JA VAPAA-AJAN EROTTAMINEN
Työajaksi määritellään aika, joka käytetään työhön. Tämän lisäksi työntekijä on työaikana velvollinen olemaan työnantajan käytettävissä työntekopaikalla. Työaika liittyy myös työn ja muun elämän yhteensovittamiseen. Rasituksen ja palautumisen säännöllinen toistuminen on yksilön hyvinvoinnille tärkeää. (Työturvallisuuskeskus.)
Työturvallisuuskeskus. Työaika. Luettavissa verkossa: Työaika – Työturvallisuuskeskus (ttk.fi) Viitattu 22.8.2023
RAKENTEET
Suomisanakirja määrittelee rakenteen kokonaisuuden koostumistavaksi ja sen osien keskinäiseksi suhteeksi (Suomi Sanakirja). Rakenteista voidaan käyttää myös käsitteitä järjestely, järjestelmä ja asetelma (Synonyymit.fi). Työterveyslaitoksen teoksessa ”Hyvinvointia työstä 2030 -luvulla, Skenaarioita Suomalaisen työelämän kehityksestä” on esitelty viisi työntekijöihin ja työorganisaatioihin 2030 alussa vaikuttavaa muutossuuntaa: Ylitsepursuavuus, ennakoimattomuus, sidoksisuus, vaihtelevuus ja päivittämisen tarve. Näistä seuraa ylikuumeneminen, muutosvalmiuden tarve, verkostot toiminnan raamittajina, muuttuvat työurat ja kehittymisen vaade ja mahdollisuus. (Väänänen, Smedlund, Törnroos, Kurki, Soikkanen, Panganniemi & Toppinen-Tanner, 2020, 12.)
Suomi Sanakirja. Rakenne. Luettavissa verkossa: rakenne – Sivistyssanakirja – Suomi Sanakirja Viitattu 22.8.2023
Synonyymit. Rakenne. Luettavissa verkossa: Rakenne synonyymit – Synonyymit.fi Viitattu 22.8.2023
Väänänen, A., Smedlund, A., Törnroos, K., Kurki, A-L., Soikkanen, A., Panganniemi, N. & Toppinen-Tanner, S. 2020. Ajattelu- ja toimintatapojen muutos. Teoksessa: Kokkinen, L. (toim.). 2020. Hyvinvointia työstä 2023 -luvulla, Skenaarioita Suomalaisen työelämän kehityksestä. Työterveyslaitos. Luettavissa verkossa: Hyvinvointia työstä 2030-luvulla – Skenaarioita suomalaisen työelämän kehityksestä (julkari.fi) Viitattu 22.8.2023